Title: Krapula aamu

Author: Rassermus

Rating: PG

Genre: Fluff, Romance, Draama ??

Warnings: jotain sattuman varaista kiroilua

Summary: Järjestetty avioliitto ja siihen valmistautuminen?? Oon huono keksimään selityksiä :D

Inspirated by: Mary stayed out all night

 

 Heräsin järkyttävään päänsärkyyn ja kädessäni olevan puhelimen sointiin. En avannut silmiäni, vaan vastasin.

”Joo?”
Puhelimesta kuului kimeä ääni.

”Missä hitossa te ootte? Ja missä Jiyong on?”

Ynähdin ja kysyin ympäristöltäni.

”Jiyong? Ooksä täs lähel?”
Aivan vierestäni kuului myöntävä ynähdys ja vastasin soittajalle, joka sattui olemaan Jiyongin sisko Dami.

”Joo tos vieres se on. Mut must tuntuu, ettei se haluu puhuu sun kans, ku mäkään en jaksais, ku mun päät särkee.”

Dami huokaisi raskaasti ja kysyi.
”Missä te ootte? Mä tuun hakee teiät.”
Ynähdin ja kysyin Jiyongilta.

”Missä me ollaan?”
Vastaukseksi kuului muminana.
”Emmä tiiä.”
Välitin viestin eteenpäin ja Dami korotti ääntään.
”Mitenniin ette tiiä missä te ootte? Milt siel näyttää?”
Välitin kysymyksen eteenpäin ja vastaukseksi kuului.

”Emmä tiiä. Mä en haluu avat silmii.”

Välitin vastauksen soittajalle ja Dami valitti.

”Lopettakaa se ryyppääminen jo! Te ootte jo yli kakskymppisii. Ja avatkaa silmänne ja raahautukaa meille. Sun ja mun vanhemmilla on teil kahelle tärkeet asiaa, joten raahatkaa ittenne tänne tunnin sisällä.”

Älähdin naisen kimotukselle ja heitin puhelimen jonnekin, joka osui johonkuhun, sillä kuului matala älähdys. Kurtistin kulmiani, sillä älähdys oli tullut eri suunnasta kuin missä Jiyong oli. Päätin ottaa ison harppauksen ja avasin silmäni. Ainoat asiat mitä näin, oli musta katto ja hitaasti pyörivä disco pallo. Huokaisin ja nousin vaivoin istumaan huomaten, että en ollut ainoa Jiyongin kanssa paikassa. Jätkä makasi melkein vieressäni, kun taas toisella puolellani ja ympärillämme makasi kuusi jätkää. Kurtistin kulmiani ja tönäisin ystävääni hellästi, joka avasi silmänsä hitaasti ja kysyi.
”Mis me ollaan?”
Suoristelin hiuksiani sormillani vastatessani.
”En kuule tiiä. Mul ei oo mitään muistikuvaa sen jälkeen, ku me lähettii sun luota. Tai no jotai hämärii muistikuvii, ett mä tanssein jonkun söpön jätkän kans... Mut se ei oo nyt mein ongelma. Mein ongelma on, ett mein täytyy päästä sun porukoitten luokse tunnin sisällä, eikä me ees tiedetä missä me ollaan. Ja yks on kans, ett millä me päästään sinne.”

Jiyong nousi istumaan ja aloin etsimään puhelintani, jonka olin heittänyt jotakutapäin. Kohta löysinkin sen paidattoman jätkän vatsan päältä. Purin huultani ja astelin pari askelta lähemmäksi kyykistyen ja ojensin käteni aikeissani ottaa puhelimeni. Kuitenkin aikeeni keskeytti käsipari, joka tarttui kädestäni.
”Meil jäi juttu vähän kesken eilen.”

Nyrpistin nenääni ja totesin.

”Sori, mut mä en muista eilisestä mitään, niin meillä ei jääny mitään kesken.”
Näpäytin jätkää käsille ja otin puhelimeni kävellen Jiyongin luokse, josta lähdimme ulos.